Sisäministeri, kansanedustaja, Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja viidesläinen kristitty Päivi Räsänen on Jumalan lahja Suomelle. Olettaen että Jumala on olemassa ja on olemukseltaan hyvä ja armollinen, tämä on luonnollisin johtopäätös.
Ehtoollisviininpunaiset silmälasit
Viime päivinä on kohistu siitä, että sisäministeri Päivi Räsänen kertoi mielipiteenään, että on olemassa Suomen lakiakin korkeampia moraalisia tai eettisiä sääntöjä ja vakaumuksia ja että joskus niitä täytyy seurata, vaikka laki olisi eri mieltä omantunnon kanssa. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä! Olen myös samaa mieltä siinä, että kristityille Raamattu on luonnollinen osa tuota oikeudentajua.Jo ennen kuin Räsäsen kommenteista tiedettiin yksityiskohtia, seurasi Facebookissa totuttu läjä tuomitsevia kommentteja. Räsäsen rohkeat kommentit tulkittiin rikollisuuteen kehottamiseksi, ja koska poliisilaitos kuuluu Sisäministeriön alaisuuteen, olivat Räsäsen sanat erityisen tuomittavia. Sain käsityksen, ettei juuri kukaan ollut lukenut Savon Sanomien juttua otsikkoa pidemmälle tai miettinyt mitä kyseiset kommentit mahtaisivat tarkoittaa. Aikaisemminhan on maahanmuutosta ja maahanmuuttajista keskustellessa mainittu, että muslimit pitävät Koraania maallista lakia ylempänä ohjenuorana. Niin, minullekin minun omatuntoni ja moraalini on Suomen lain (ja Yhdysvaltojen, asunhan USA:ssa) yläpuolella. Eipä ole vielä kukaan tullut sanomaan minulle, että se on väärin.
Tuo oli Räsäsen puheista se jokseenkin ongelmaton osuus, mutta se osoitti myös, että mitä tahansa Räsänen ikinä tekeekään ja sanookaan, se tulkitaan tahallaan väärin, koska Räsäsestä ei pidetä. Räsäsestä ei pidetä, koska hän sanoo joskus tyhmiä asioita, tai ainakin ihmiset muistelevat hänen joskus sanoneen. Häntä pidetään amerikkalaistyylisenä fundamentalistina, joka haluaa yhdistää uskonnon ja politiikan. Siitä huolimatta tai ehkä juuri sen takia ketään ei tunnu kiinnostavan mitä hän tekee työkseen. Olen huomannut vastaavan ilmiön esimerkiksi Tanja Karpelan/Saarelan ja Astrid Thorsin kohdalla ja jossain määrin myös kaikkien Keskustan poliitikkojen kohdalla.
Suomen kansalle kuitenkin ojennettiin ylitsevuotava malja sitä mitä he eniten janosivat: lisää tyhmiä kommentteja Räsäseltä. Tällä kertaa hän todellakin meni pidemmälle ja sanoi jotain oikeasti tyhmää, ja vieläpä totutuista aiheista - abortista ja homoista.
Eroakirkosta.fi-sivusto kertoi jälleen, että kun Räsänen laukoo sammakoita, ihmiset eroavat kirkosta. Minusta tämä reaktio on jokseenkin absurdi mutta ymmärrettävä. Vaikka Räsänen onkin vain kirkon rivijäsen (kyllä, hän on viidesläinen ja valtionkirkon jäsen, ei helluntailainen), hän on erittäin näkyvä sellainen ja hän johtaa puoluetta, jonka nimi alkaa "kristillis-". Hän ei voi välttyä siltä, että kaikkea mitä hän sanoo katsotaan ehtoollisviininpunaisten silmälasien läpi. Hän ei ilmeisesti pitänyt tarpeellisena - tälläkään kertaa - mainita missä roolissa hän lausuntoja antaa, vaikka kokeneena poliitikkona ja hallituksen jäsenenä hänen pitäisi tietää paremmin.
Absurdiuden aura
Päivi Räsäsen ympärillä hohkaa absurdiuden aura. Hän ei ehkä ole amerikkalainen uuskonservatiivi eikä City-lehden maalailema puritaanienkeli, mutta ihmiset pitävät hänen vihaamisestaan. Kirkosta eroamista harkitseville kaikki Räsäsen tyhmyydet ovat hyviä tekosyitä erota, ja ehkä se on ihan oikein!Jos joku kokee kirkon jäsenyyden riippakiveksi ja vääryydeksi niin ehkä kirkko - siis tämä evankelis-luterilainen kansankirkko - on hänelle aivan väärä paikka, riippumatta siitä että onko ministeri Räsänen tämän kirkon jäsen vai ei. Todennäköisesti päätös erota kirkosta on tällöin hyvä asia niin tälle ihmiselle kuin kirkollekin, ja tällöin on Räsänen tehnyt suuren palveluksen.
Kirkon suuri jäsenmäärä tarkoittaa sille verotuloja. Ei ole kuitenkaan selvää, että tämä olisi hyvä asia. Kirkko on vuosisadat nauttinut erityisasemaa, joka sillä edelleen on, vaikka kirkkoon kuuluminen ei olekaan enää pakollista. Samaan aikaan monia vähemmistöryhmiä on eri aikakausina sorrettu ja alistettu ja papit ovat saarnastuolista kertoneet seurakuntalaisten (joita toki oli 100 % väestöstä) joutuvan Helvettiin.
Kirkko on haasteiden edessä ja hyvä niin. Jos nyt esitän huonon ruokavertauksen (jolle ette voi mitään), niin on aika huono keitto jos ei kestä sekoittamista. Jos koko kirkko, tuo ihmisten rakentama instituutio, tuhoutuu, ehkä se on oletetun kristinuskon Jumalan tahto - en pitäisi sitä lainkaan mahdottomana, varsinkaan kun suuri osa niin Suomalaisen ev.-lut. kirkon kuin maailmanlaajuisen Katolisen kirkon ja muidenkin toiminnasta merkittävä osa vaikuttaa olleen Raamatun ja Jeesuksen opetusten kanssa merkittävässä ristiriidassa. Sen sijaan, jos Jeesus todella on vapahtaja ja Messias, silloinhan hänen kirkkonsa on jo kaikkialla eikä uskon kannalta ihmisten instituutioita tarvita?
Liian mukava nojatuoli
Muistelen, että koulun uskonnontunneilla sain selvän käsityksen, että tämänhetkiset instituutiokirkot eivät vastaa Raamatun Jeesuksen eivätkä myöskään Martti Lutherin näkemystä (siten kuin heidän opetuksensa yleensä ymmärretään). Rippikoulu ei muuttanut tätä käsitystäni, eivät myöskään myöhemmät keskustelut teologian tohtorien ja pappien kanssa - päinvastoin. Olen saanut käsityksen, että protestanttiset kirkot ovat teologisessa mielessä vain Jeesuksen faniklubin työnjakoa, jossa jotkut puuhaavat kirkollisten toimitusten parissa, vaikka tavikset ovat aivan yhtä "papillisia" kuin hekin. Eri asia on sitten valtioiden kanssa epäpyhässä liitossa tehdyt jutut kuten väestönlasku, verotus ja - voi ei - avioliittoon vihkiminen, joiden oikeutuksesta ja todellisesta olemuksesta ei ole juuri käyty keskustelua kirkon jäsenten keskuudessa.Valtionkirkkomme istuu aivan liian mukavassa nojatuolissa. Pieni keittiöjakkarakin voisi olla liian mukava, mutta ainakin se mahtuisi ovesta sisään.
Minusta Päivi Räsäsen pitäisi varmaankin erota, mutta ei sisäministerin paikalta vaan Kristillisdemokraattien puheenjohtajan paikalta, ja sanon näin vaikka en edes kuulu kyseiseen puolueeseen. Syy on yksinkertaisesti se, että hänen ansiostaan tai takiaan hänen puolueensa on jatkuvasti kohujen ja väärinkäsitysten keskellä. Varmasti Räsänen ja koko puolueensa tekee ahkerasti töitä ja enimmäkseen hyvin, mutta ei sitä juuri kukaan tiedä ja harvoja jaksaa kiinnostaa.
Koska kuitenkin Päivi Räsäsen ansiosta kirkonmiesten ja -naisten on pikkuhiljaa pakko tehdä suuria valintoja, olen toiveikas. Pidän peukkuja, että kirkko selviää, mutta jos ei, niin ehkä se ei ansaitse selvitä, niin ikävä kuin se vaihtoehto onkin, mutta mitäpä kuolevainen Jumalan tahdolle voisi. Se, että ansaitseeko Päivi Räsänen kaiken saamansa huomion, on kokonaan toinen asia, mutta ansaitsemisella tuntuu tässä maailmassa ja varsinkin politiikassa tuntuu olevan aika vähän merkitystä. Itse kansalainen ja kristitty Päivi Räsäsestä en ole huolissani; hän pitää päänsä ja porskuttaa kuten ennenkin, vaikka toivonkin hänen välillä pysähtyvän miettimään asioita ja tekemään omat johtopäätöksensä.
Sen sijaan Suomi ansaitsee Päivi Räsäsen.
Kirkon iso ongelma on pitkälti se, että se ei juurikaan sano yhtään mitään tai ota minkäänlaista isoa kantaa mihinkään. Onhan se haaste ymmärrettävä - tyynnyttele maallistuneita ja tosiuskovaiset vetää herneen nenään ja vice versa.
ReplyDeleteTähän rakoon on Päivin kaltaisten ihmisten hyvä tulla koska käytännössä Päivillä on enemmän näkyvyyttä kuin arkkipiispalla. Se, että ihmiset sekoittavat Päivin sanomiset siihen mitä kirkko on asiasta mieltä kertoo vain siitä kuinka huonosti kirkko viestii kantaansa.
Kirkon tulisi Raamatun sanan mukaisesti pitäytyä omassa opissaan, eikä vain yrittää miellyttää kaikkia.
ReplyDeleteJeesus on rakkaus, mutta ei se tarkoita, että synnin teko on sallittua, tässä ev.lut. kirkko on epäonnistunut. Me tarvitsemme Jeesusta, kirkko on vain väline tähän.
Me myös tarvitsemme henkilöitä kuten Päivi Räsänen. Hän on suorastaan ihailtava, sillä hän oikeasti uskaltaa sanoa mitä asioista ajattelee. Näin tulisi myös kirkon toimia.